Vainoaako hän sinua?

Vainoaminen on toistuvaa, ei-toivottua  yhteydenottamista, seuraamista ja tarkkailemista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa tai ahdistusta. Se sisältää uhkaavia ja/tai väkivaltaisia tekoja, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Vaino voi kohdistua myös vainotun läheisiin. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä.

tulisemmoinenolo-teksti

Vainoa on esimerkiksi

  • toistuvat, ei toivotut yhteydenotot,
  • perättömien tietojen levittäminen,
  • omaisuuden tuhoaminen,
  • pelottelu, uhkailu ja väkivalta,
  • seuraaminen, tarkkailu,
  • tietojesi kaappaaminen ja väärinkäyttö.

Äärimillään vaino kärjistyy henkeä uhkaavaksi väkivallaksi!

 

Vainoaminen on voden 2014 alusta lukien rikos  (RL 25 7 a)

 

1. Kerro perheesi tilanteesta (läheiset, työpaikka, ystävä).

2. Hae itsellesi apua esim. paikkakuntasi kriisikeskuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoista, ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä, Naisten Linjalta, Monika- naisten liitosta, poliisilta, rikosuhripäivystyksestä, asianajajalta Käy myös tutustumassa Nettiturvakotiin.

3. Tee henkilökohtainen turvasuunnitelma.

Monilla paikkakunnilla toimii MARAK-työryhmä, jossa moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle laaditaan turvasuunnitelma ja käynnistetään tarvittavat tukitoimet.

4. Tee rikosilmoitus.

5. Kirjaa ylös vainoon liittyvät teot ja tapahtumat.
Säilytä todistusaineisto.

6. Huomioi lapsen turvallisuus.
Kerro tarvittaessa uhasta kouluun tai päiväkotiin.

 

Lue lisää vainon uhrille suunnatusta oppaasta.

alkopikkuhiljaa-kuva

Kuva: Sanni Rajapolvi

 

 

Lapsella on oikeus turvalliseen elämään.

Turvallisuuden arviointi tulee tehdä jokaiselle lapselle yksilöllisesti.
Väkivalta tai väkivallan uhka vaurioittaa lasta.
Lapsen asioissa apua saa esim. sosiaalitoimesta, neuvolasta, koulukuraattoreilta tai väkivaltatyön yksiköstä.[/one_half]


ainakunsesoitti-teksti